Madrid, Espanja

Sain äitienpäivälahjaksi kaupunkiloman. Lahjaan kuului se, että sain valita yhden kolmesta kaupungista (Madrid, Praha tai Lontoo), jonne matkustaisimme. Valitsin Madridin. Olimme siellä loppukesästä 2010. Lensimme Madridiin Frankfurtin kautta. Kokonaismatka-ajaksi tuli vajaa 6 tuntia per suunta välilaskuineen.  

Majoituimme Hotelli Vincci Sohoon (www.vinccihoteles.com/Soho). Se sijaitsi ihan Madridin keskustassa kävelymatkan päässä isoimmista kaupoista ja päänähtävyyksistä. Hotelli oli moderni, siisti ja hieno. Ainoa miinuspuoli hotellissa oli ravintoloiden korkeat hinnat. Aamiainen maksoi 20 €/hlö/aamu ja drinkit puolestaan n. 10 euroa/kpl. Mutta onneksi lähellä oli mukavia paikallisten suosimia aamiaispaikkoja ja ravintoloita..

Näitä hurmaavannäköisiä taloja oli siellä kaikkialla.

Kansalliskirjasto.

Autioita sivukatuja hotellin ympäristössä sunnuntaiaamuna.

Puistot olivat hienoja.

Madridissa oli ostospaikkoja paljon ja jokaiselle kukkarolle omansa. Tässä hienoimmasta päästä tavaratalo El Jardin Serrano. Kävimme siellä kurkkimassa hintoja ja nauttimassa cappuccinot. Lähellä oli myös Pradat ja Guccit luksusmyymälöineen. Vähän matkan päästä löytyi Zarat, H&M:t ja muut ketjuliikkeet.

Plaza Mayor. Tämä aukio on toiminut aikaisemmin mm. teloituspaikkana. Nyt aukion ympärillä oli kahviloita. Kahvilassa oli mukava istuskella ja katsoa taiteilijoiden esityksiä. Sunnuntaisin aukiolla oli keräilijöiden markkinat ja sieltä löytyi postimerkkejä, seteleitä, vanhoja kortteja jne.

Madridin kuninkaanlinna sisäpihalta päin. Linnassa ei saanut kuvata sisällä. Tämä oli harmi, sillä linna oli todella upea kymmenine saleineen mahtavine 5 metrisine kattokruunuineen. Linnan yhteydessä oleva kuninkaallinen asevarasto oli myös näkemisen arvoinen.

Kuninkaanlinnan sisäpihan toisella puolella oli hieno katedraali.

Näkymä linnan sisäpihalta Madridin keskustaan.

Parque del Retiro, madridilaisten olohuone. Valtavankokoinen puisto, jossa madridilaiset kokoontuivat viettämään aikaa soudellen järvellä, syöden piknikkiä puiden katveessa, pelaten pelejä, kuunnellen musiikkiesityksiä jne.

Myöhäisellä lounaalla nauttien sangriaa ja mereneläväpaellaa.

Maailman vanhimman ravintolan Botinin suosituin annos oli juottoporsasta perunoiden kera. Annos on säilynyt samanlaisena jo parisataa vuotta.

Paikallisella kauppatorilla oli herkkuja mistä valita.

Isla de Margarita, Venezuela

Eksoottisin paikka, jossa olemme käyneet, on ehdottomasti Venezuela Etelä-Amerikassa. Vietimme leppoisia lomapäiviä Isla de Margaritan saarella kevättalvella 2007. Saari oli mahtava paikka löhölomailuun etelä-amerikkalaisen rennossa ja huolettomassa ilmapiirissä.

Saaren turismi oli vielä aika lapsenkengissä. Pääosa turisteista tuli Etelä-Amerikan muista maista, kuten Kolumbiasta. Pääkaupunki Porlamar oli aika moderni kaupunki ostoskeskuksineen. Ympäristössä näki paljon köyhempää asutusta.

Jännittävää paikassa oli, että turisteille suositeltiin, ettei hotellialueen ulkopuolella liikuttaisi iltaisin/öisin. Tai jos liikuttaisiin, niin käytettäisiin autoa. Illan tullen kaupat "sulkivat" ovensa kaltereilla ja myivät kalterien läpi tavaraa asiakkaille. Päivisin kaupungilla ja pikkukylissä oli turvallista oleilla. Turistit otettiin lämpimästi vastaan ja hymyt olivat herkässä.

Hauskaa etelä-amerikkalaisessa kulttuurissa oli siesta, jota en ole muualla nähnyt näin erikoisena. Ihmiset saattoivat siestan alkaessa ajaa autonsa tienpientareelle ja ottaa torkut "luu" ikkunasta ulos töröttäen. Olitpa sitten missä vain, palmujen alla tai puistonpenkeillä makasi joku henkilö iso sombrero kasvot peittäen iltapäivän kuuman auringonpaisteen uuvuttamana.

Hotellimme oli Hesperia Playa el Aqua (http://www.hesperia.es/hesperia/es/hoteles/venezuela/isla-margarita/hesperia-playa-el-agua.html). Hotellilla oli oma, pitkä hiekkaranta, jossa oli uskomattoman pehmeä valkoinen hiekka. Merivesi oli todella kirkasta ja lämmintä. Kuin olisi lämpimässä kylpyvedessä uinut.

Hotelliin rakennettiin silloin lisärakennuksia, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa. Tällä uudemmalla puolella oli oma uima-allasalueensa. Hotellissa oli lisäksi pääuima-allasalue ravintoloiden ympäröimänä sekä bungalow-alueella useita pienempiä uima-altaita.

Tässä kuvassa näkyy vanhempia hotellirakennuksia. Valkoinen kerrostalo oli halvempaa majoitusta. Etumaisena näkyvä bungalow oli taas perheille tarkoitettu isompi huoneisto.

Tämä tie vei rannalta kohti päärakennusta. Tien molemmin puolin oli erikokoisia bungaloweja. Saaren kasvillisuus oli tosi vihreää ja vehreää. Puissa ja pensaissa näkyi mitä erilaisempia lintuja ja perhosia. Pensaiden juurella luikerteli liskoja ym.

Aamunhetki pääuima-altaalla.

Keskellä kuvaa, tiellä näkyvä pieni koppi oli vartiokoppi, jossa oli aseistautuneita vartijoita. He tarkastivat hotelliin tulevat ihmiset. Myös rannalle mentäessä oli oma tarkastuspisteensä.

Kylän rantakauppoja.

Tämä kuva on Cochen saarelta, jonne teimme päiväretken katamaraanilla.

Katamaraanimme kellumassa turkoosissa meressä. Matkalla saarelle kohtasimme kovaa merenkäyntiä ja olo oli katamaraanin kyydissä kuin huvipuiston vuoristoradassa. Mahtavaa!

Paikallisten autoja Cochen saarella. Paikalliset ajelivat pääsääntöisesti vanhoilla jenkkiraudoilla. Ne olivat hienoja kirkkaine pastellin sävyineen.

Pientä ylimääräistä sydämentykytystä aiheutti Helsinkiin hajonneen TuiNordicin lentokoneen korvaaminen kuvassa näkyvällä portugalilaisella 60-luvun kuosissa olevalla Luzairin koneella. Tämä parisataa paikkainen kone hälytettiin apuun viemään pelkästään meitä 20:ntä suomalaista turistia Margaritalle. Saavuimme perille vain noin 6 tuntia myöhässä, kun taas muut skandinaavit olivat saaneet odotella Kööpenhaminassa yli vuorokauden varakonetta. Tässä koneessa ei ollut mitään automaattisia suunnistusjärjestelmiä, vaan suunnistaminen tapahtui "käsipelillä". Koneesta hajosi mm. lämmityslaite keskellä Atlantin ylitystä ja jouduimme kääriytymään viltteihin. Lämmikkeeksi saimme juomia koneen baarista. Kaikki oli tietenkin ilmaista korvauksena koneesta...

Kaiken kaikkiaan Isla de Margarita oli hieno lomapaikka, joka sytytti kiinnostukseni Etelä-Amerikkaa kohtaan. Argentiina tai Chile voisi olla seuraava kohde sillä suunnalla maapalloa...

Mitä tuliaisiksi Yhdysvalloista?

Mieheni on lähdössä työmatkalle Yhdysvaltoihin ja hän pyysi antamaan vinkkejä siitä mitä voisi tuoda tuliaisiksi. No tässäpä niitä tulee.

Tämä Burberryn paitamekko (Ruffle Placket Shirt Dress) olisi kiva työpaikalle. Tämä harmaanbeige väri on mitä ihanin! Huomaan, että väri seuraa näköjään minua sekä vaatetuksessa että sisustuksessa...

Ja sitten rentoa vapaa-ajan vaatetusta myös Burberryltä: tämä tunikapaita (Three Quarter Sleeve Pleat Front Shirt), legginsit ja alempana näkyvät balleriinat.

Juhlaan, arkeen, mihin vain tämä Burberryn hiaton paita (Silk Georgette Frilled Shoulder Shirt).

Pieniä laukkuja tarvitsee aina. Tässä Burberryn Small Beat Check Nylon Hobo.

Olen ollut jo pitkään ostamassa itselleni uutta lompakkoa. Olen katsonut näitä Burberryn lompakkoja (Smoked Check Wallet) monesti, mutta aina ne on jäänyt ostamatta. Viimeksi ostin Longchampin pikkuisen vauvanvaaleanpunaisen kolikkokukkaron.

Burberryn Smoked Check Heart Ballerinas

Tarvitsisin tällaisen Longchampin laukun (Le Pliage) isompikokoisena. Käytän sitä nykyistä pienempää mallia käsilaukkuna. Tällaiseen isompaan mahtuisi hyvin käsimatkatavaraa matkustaessa.

Lompakkovaihtoehto numero kaksi Longchampin Happy. Myyjä esitteli tällaista minulle samalla kerralla, kun ostin sen pienen kolikkokukkaron. Lompakko aukeaa näppärästi vetoketjulla. Sisällä on paljon korttipaikkoja, muutama isompi avoin lokero ja lisäksi vetoketjullinen kolikkotasku.

Ja sitten vielä perusvaatetusta. Tommy Hilfigerin paitamekko (Emma Polo Dress) ja alla pikeepaita (Slim Fit Polo).

Willemstad, Curacao, Alankomaiden Antillit

Blogini ensimmäisenä juttuna haluan esitellä teille suosikkimatkakohteeni Curacaon paratiisisaaren Karibianmerellä (http://www.curacao.com/). Olimme siellä heinäkuussa 2009.

Majoituimme tanskalaisen pariskunnan omistamaan Avila Beach hotelliin (http://www.avilahotel.com/), joka sijaitsi pääkaupunki Willemstadin keskustasta parin kilometrin päässä. Yllä oleva kuva on otettu hotellihuoneemme parvekkeelta rannan ja meren suuntaan. Hotelli oli todella hieno ja rauhallinen paikka lomailla. Suosittelen!

Hotellissa oli asukkaita sinä ajankohtana todella vähän, joten saimme olla yhdellä hotellin kolmesta rannasta ihan keskenämme. Rannasta pääsi suoraan snorklaamaan.

Kuva hotellin edustalta. Hotellin päärakennus oli aikanaan ollut kuvernöörin kesäasunto. Se oli kunnostettu hiljattain ja laajennettu moderneilla lisärakennuksilla.

Uima-allasaluetta. Hotellissa oli lisäksi spa, kuntosali, muutama ravintola, baareja, kahvila ja museo.

 Taustalla näkyvät "hökkelit" olivat hotellin sviittejä.

Hotellialueella oli saaren kuuluisin bluesbaari. Baari oli rakennettu laiturille Karibianmeren ylle.

Hotellilla oli myös oma pelikaani, joka istuskeli näköalapaikalla bluesbaarin katolla. Sieltä se syöksähteli aina mereen kalastamaan.

Hotellistamme näkymä Willemstadin keskustaan. Kaupungin jakoi kahtia suuri silta. Toisella puolella oli Punda ja toisella puolella Otrobanda.

 Paikalliset maalasivat talonsa joka joulu aina uudella värillä.

Hollantilaiset ostivat ränsistyneitä kiinteistöjä alueelta ja kunnostivat ne itselleen kesäasunnoiksi.

 Willemstadin keskustaa.

Parin tunnin laivamatkan päässä Willemstadista sijaitsi luonnonsuojelusaari Kleine Curacao. Saarelle pääsi yöpymään "bajamajaan", jos oli tarpeeksi rahaa... Saari oli myös päiväretkikohde snorklaajille ja sukeltajille.

Kleine Curacaon huolto-/ravintolarakennus. Joka päivä laiva toi siellä asujille ruuat itsekokattavaksi grilleissä.

Curacaolle pääsi lentämällä Amsterdamin kautta. Lentoaika oli Amsterdamista Willemstadiin n. 9 tuntia. Curacao ei ollut vielä turismin pilaama, kuten viereinen Aruba, joka on amerikkalaisten suosima lomakohde. Kolmas ABC-saarista Bonaire on kaikista koskemattomin. Curacaolla oli paljon hollantilaisia sekä

skandinaavituristeja. Saari on paratiisipaikka, jonne haluan ehdottomasti palata!