Isla de Margarita, Venezuela

Eksoottisin paikka, jossa olemme käyneet, on ehdottomasti Venezuela Etelä-Amerikassa. Vietimme leppoisia lomapäiviä Isla de Margaritan saarella kevättalvella 2007. Saari oli mahtava paikka löhölomailuun etelä-amerikkalaisen rennossa ja huolettomassa ilmapiirissä.

Saaren turismi oli vielä aika lapsenkengissä. Pääosa turisteista tuli Etelä-Amerikan muista maista, kuten Kolumbiasta. Pääkaupunki Porlamar oli aika moderni kaupunki ostoskeskuksineen. Ympäristössä näki paljon köyhempää asutusta.

Jännittävää paikassa oli, että turisteille suositeltiin, ettei hotellialueen ulkopuolella liikuttaisi iltaisin/öisin. Tai jos liikuttaisiin, niin käytettäisiin autoa. Illan tullen kaupat "sulkivat" ovensa kaltereilla ja myivät kalterien läpi tavaraa asiakkaille. Päivisin kaupungilla ja pikkukylissä oli turvallista oleilla. Turistit otettiin lämpimästi vastaan ja hymyt olivat herkässä.

Hauskaa etelä-amerikkalaisessa kulttuurissa oli siesta, jota en ole muualla nähnyt näin erikoisena. Ihmiset saattoivat siestan alkaessa ajaa autonsa tienpientareelle ja ottaa torkut "luu" ikkunasta ulos töröttäen. Olitpa sitten missä vain, palmujen alla tai puistonpenkeillä makasi joku henkilö iso sombrero kasvot peittäen iltapäivän kuuman auringonpaisteen uuvuttamana.

Hotellimme oli Hesperia Playa el Aqua (http://www.hesperia.es/hesperia/es/hoteles/venezuela/isla-margarita/hesperia-playa-el-agua.html). Hotellilla oli oma, pitkä hiekkaranta, jossa oli uskomattoman pehmeä valkoinen hiekka. Merivesi oli todella kirkasta ja lämmintä. Kuin olisi lämpimässä kylpyvedessä uinut.

Hotelliin rakennettiin silloin lisärakennuksia, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa. Tällä uudemmalla puolella oli oma uima-allasalueensa. Hotellissa oli lisäksi pääuima-allasalue ravintoloiden ympäröimänä sekä bungalow-alueella useita pienempiä uima-altaita.

Tässä kuvassa näkyy vanhempia hotellirakennuksia. Valkoinen kerrostalo oli halvempaa majoitusta. Etumaisena näkyvä bungalow oli taas perheille tarkoitettu isompi huoneisto.

Tämä tie vei rannalta kohti päärakennusta. Tien molemmin puolin oli erikokoisia bungaloweja. Saaren kasvillisuus oli tosi vihreää ja vehreää. Puissa ja pensaissa näkyi mitä erilaisempia lintuja ja perhosia. Pensaiden juurella luikerteli liskoja ym.

Aamunhetki pääuima-altaalla.

Keskellä kuvaa, tiellä näkyvä pieni koppi oli vartiokoppi, jossa oli aseistautuneita vartijoita. He tarkastivat hotelliin tulevat ihmiset. Myös rannalle mentäessä oli oma tarkastuspisteensä.

Kylän rantakauppoja.

Tämä kuva on Cochen saarelta, jonne teimme päiväretken katamaraanilla.

Katamaraanimme kellumassa turkoosissa meressä. Matkalla saarelle kohtasimme kovaa merenkäyntiä ja olo oli katamaraanin kyydissä kuin huvipuiston vuoristoradassa. Mahtavaa!

Paikallisten autoja Cochen saarella. Paikalliset ajelivat pääsääntöisesti vanhoilla jenkkiraudoilla. Ne olivat hienoja kirkkaine pastellin sävyineen.

Pientä ylimääräistä sydämentykytystä aiheutti Helsinkiin hajonneen TuiNordicin lentokoneen korvaaminen kuvassa näkyvällä portugalilaisella 60-luvun kuosissa olevalla Luzairin koneella. Tämä parisataa paikkainen kone hälytettiin apuun viemään pelkästään meitä 20:ntä suomalaista turistia Margaritalle. Saavuimme perille vain noin 6 tuntia myöhässä, kun taas muut skandinaavit olivat saaneet odotella Kööpenhaminassa yli vuorokauden varakonetta. Tässä koneessa ei ollut mitään automaattisia suunnistusjärjestelmiä, vaan suunnistaminen tapahtui "käsipelillä". Koneesta hajosi mm. lämmityslaite keskellä Atlantin ylitystä ja jouduimme kääriytymään viltteihin. Lämmikkeeksi saimme juomia koneen baarista. Kaikki oli tietenkin ilmaista korvauksena koneesta...

Kaiken kaikkiaan Isla de Margarita oli hieno lomapaikka, joka sytytti kiinnostukseni Etelä-Amerikkaa kohtaan. Argentiina tai Chile voisi olla seuraava kohde sillä suunnalla maapalloa...